Rantalan tilan nykypäivää ja ripaus historiaa
Olemme vuokranneet lomamökkejä jo yli 50 vuotta Hartolassa. Mökkien vuokrauksen aloittivat nykyisen isännän Jounin vanhemmat Esko ja Tuulikki Hokkanen vuonna 1973 pienimuotoisesti kesäaikaan. Mistä sitten syntyi idea mökkien vuokraukseen? Tilan vanha isäntä Esko kertoo, että kerran irrotellessaan kaloja verkosta kädet kohmeessa hänelle tuli mieleen: olisipa saunanveranta hyvä paikka tähän hommaan. Siitä lähti liikkeelle mökin rakentaminen ja samalla vuokrakokeilu. Jos maatilamatkailu ei löisi leiville, mökin voisi pitäää itselläänkin. Esko kertoo tuumineensa. Aluksi ei suunniteltu useampien mökkien rakentamista. Siitä lähtien mökkejä kuitenkin on pikkuhiljaa rakennettu lisää ja toimintaa laajenettu.
Isännännäksi siirtyi Eskon poika Jouni 1997 ja siitä lähtien mökkejä on peruskorjattu nykyaikaisisten vaatimusten mukaisiksi ja uusia moderneja huviloita rakennettu. Tällä hetkellä mökkejä on 9 kappaletta rauhallisen Iso-Paljo-järven rannalla. Kaikkien mökkien nimillä on oma tarinansa, jotka liittyvät tilan historiaan tai tapahtumiin.
Rantalan tila, vuokramökkejä, viljelyä ja metsänhoitoa
Rantalan tilalla on kuitenkin ollut ja on edelleen myös paljon muuta toimintaa. Rantalan tila sijaitsee kävelymatkan päässä mökeiltä ja vieraiden on helppo tulla tutustumaan tilan arkipäivään. Tällä hetkellä Rantalan väkeä työllisttää mökinvuokrauksen lisäksi myös viljely, metsänhoito ja koneurakointi. Viljelemme kauraa, ohraa ja kuminaa, osa pelloista on maisemapeltoja. Rantalan tilan isännät ovat olleet aina kiinnostuneita metsästä ja niiden hoito on ollut kunnia-asia jo vuosia. Niinpä metsissä on mukava mökkivieraidenkin samoilla, sillä metsätieverkosto on laaja ja polkuja riittää monenmoiseen retkeilyyn. Nykyään osa tilan toimintaa on myös koneurakointi.
Hokkasen suku asettui Iso-Paljojärven rantamaisemiin Rantalan tilalle 1890-luvulla. Tilaa pidetään nyt jo neljännessä sukupolvessa. 1990-luvulle asti Rantalassa oli toimiva navetta lehmineen ja karjatalous olikin tilan pääelinkeino. Vilskettä riitti niin lypsyhommissa kuin pellollakin, sillä lehmien rehu viljeltiin itse ja kesäisin miehet huhkivat heinänteossa ja maisemaa hallitsivat sadat heinäseipäät. Karjanpito lopetettiin kuitenkin jo 20 vuotta sitten ja sen jälkeen tilalla on panostettu muihin toimintoihin. Navetta on edelleen olemassa ja kovassa käytössä. Myös mökkivieraat pääsevät navetalle, sillä sinne on rakennettu mökkiläisten iloksi kerhotila, jossa voi käydä pelailemassa.
